Tervetuloa Vilppulan sukusivuille!

 

Sivuilla käsitellään lähinnä pohjalaisia ja erityisesti eteläpohjalaisia sukuja, koskapa allekirjoittaneen esivanhemmista 90% sijoittuu Teuva-Lapua-Koivulahti -kolmion sisään, vaikkakin elossa olevat vaikuttavat ruuhka-Suomessa.

Näiden sukusivujen tarkoitus on edistää suvun jäsenten välistä yhteydenpitoa. Internetin avulla etäisyydet ja aika menettävät merkityksensä. Kaikki eri suvut on lueteltu yhteisessä sukunimiluettelossa  (namnregister namelist). Kaikki luettelon henkilöt eivät siis ole sukua keskenään, eivätkä kaikki suvut ole välttämättä pohjalaisia.

Jos havaitset yhteisiä esivanhempia, ole ystävällinen ja lähetä sähköpostia. Erikoisen mielellään siten, että täydentävät tiedot ovat suoraan gedcom-muodossa.

Jos löydät virheellisiä tietoja, niin sitä suuremmalla syyllä ota yhteyttä - yhteistyön avulla nämäkin sivut on rakennettu!

Teuvalle asettunut  Filppula / Vilppula -suku sai nimensä paikkakunnalle Kauhajoelta muuttaneen Matti Kosken ostaman tilan nimen mukaan, kuten tapana oli. Kruununvoudilta ostetun tilan nimi oli alunperin Philpuula, mutta se ääntyi pohjalaisten suissa Filppulaksi.  Suku on jatkumoa Teuvan Kauppiloille, Löija / Klemola - suvulle, Vetelin Torppa -suvulle sekä kaustislaisille Wirkkala ja Varila - Warg suvulle, kts. esipolvikaaviota. Vanhinta haaraa on kattavavasti tutkittu Kainu / Torppa -projektissa. Viimemainittujen sukujen jälkeläisten joukosta tapaamme monia huomattavia musiikinharjoittajia. Suvun edesmennyt Räisälän Unnunkoskella syntynyt jäsen, innokas kuoromies ja opettaja Olavi Vilppula, kirjoitti aikanaan mielenkiintoisen tutkielman Valkjärveläisistä naimatavoista - tutustukaa! Olavi hankki osaamisensa riiatessaan tulevan vaimonsa Elna Turkin kanssa.

Sukuun läheisesti montaa eri reittiä vaikuttanut Flander -suku liittyy varmaan yhtälailla kaikkiin Vähänkyrön sukuihin; 1630-luvun alussa syntyneellä Juho Flanderilla on noin 12.000 jälkeläistä tässä tietokannassa. Tiettävästi kaikki Suomen Flanderit ovat Vähänkyrön Perkiön Flanderin talosta lähtöisin - perin harvinaista Suomessakin!

Näihin sukuihin liittyvä Tanner -suku on pääosin Kai Tannerin keräämä.

Pohjanmaalla on aina nautittu tuosta vaaran viehätyksestä, minkä ristiin naiminen mukanaan tuo. Ilmankos pohjalaiset ovat kuin yhdestä puusta veistettyjä jo ulkonäöltään - puhumattakaan luonteenpiirteiltään: tämän pohjalaisen heimon vahvuuden pani merkille jo Sakari Topelius (Finland framstäldt i teckningar 1845):
"Yleensä voidaan pohjalaisia luonnehtia ujostelemattomiksi, tarmokkaiksi ihmisiksi, joilla on luonnonlahjakkuutta ja joiden luonne on monesta syystä sekä liikkuvaisempi että itsenäisempi kuin muualla Suomessa." Senkin Topelius oli huomannut, että pohjalaiset naiset ovat reippaampia kuin missään muualla Suomessa ja suoriutuvat ulkotöistä ja hevosen ajosta siinä missä miehetkin.

Jos suomalaiset mittasivatkin naisen arvoa etupäässä hyvänä työihmisenä niin toisaalta ulkomaanelävät osasivat antaa arvoa muillekin piirteille: 1700-luvun lopussa italialainen tutkimusmatkailija Giuseppi Acerbi kiersi Suomea yhdessä mailmanmatkaaja E.D. Clarken kanssa. Jälkimmäinen totesi kirjassaan ettei hän ollut tavannut missään maailmankolkassa niin kauniita naisia kuin Vähänkyrön Haarajoella.

Näistä pohjalaisten hienoimmista luonteenpiirteistä on lisäksi mainittava kateus. Se ei ole mikään tavanomainen jähmettävä kalavesien kuolettaja vaan positiivinen luonnonvara; pohjalainen ei halua viedä muilta vaan panna paremmaksi! Näissä merkeissä on syntynyt uusi epävirallinen Suomen ennätys sukupuun pituudessa; kenellä on esittää enemmänkuin täällä - yli 200 sukupolvea! (Huom. laajoissa esipolvikaavioissa Googlen Chrome saattaa toimia parhaiten). Suuri pohjalainen hiihtäjäkuningas Juha Mieto tosin haastaa, mutta osin voi olla kyse mytologiasta. Päätelkää itse - vai löytyykö sukupoliisi, joka voi todistaa vääräksi?
Sekä pituutta että laajuutta löytyy myös Kuusimäen suvusta. Monella hyvällä hiihtäjällä on pohjalaiset sukujuuret. Näin myös maailmamestari Aino-Kaisa Saarisella. Voittamiseen tarvitaan päättäväisyyttä ja sisua sekä itsetuntoa - ja sitähän lakeuksilla riittää.

Ryöväri on Vähänkyrön Järvenkylän vanhin talo, joka on myös antanut nimensä koko kylälle. Järvenkylä sijaitsee Saarenpään ja Merikaarron välissä Kyröjoen pohjoisrannalla.  Kylän maat vapautuivat meriveden vallasta tuhat vuotta sitten, mutta pysyvä asutus Järvenkylään tuli vasta 1300-luvulla. Kylässä on nykyisin asukkaita noin 120. Rövar -nimellä suku ei enää tohdi kulkea, mutta erinimisiä jälkeläisiä on tässäkin tietokannassa paljon, noin 27.000 kpl puolisot mukaanlukien.

Rövar / Flander - suvun varmaankin tunnetuin jäsen on Jorma Ollila. Samalta kylältä Hiiripellosta, Tapion talosta, juontaa juuret myös toiseen Nokian johtajaan, Esko Ahoon!

Tietokannassa olevat nimet ja perheet on kerätty yhteistyönä. Suurin osa (Vähänkyrön) tiedoista perustuu Allan Valtarin toimittamaan hakuteokseen "Vähänkyrön Järvenkylän historia ja sukuperinnekirja", julkaisijana Järvenkylän Historia- ja perinnepiiri, 2.painos 1999.  Tämä 300-sivuinen, 15 vuoden työn tulos sisältää noin 20.000 nimeä. Kattava esitys vähäkyröläisistä ja laajemmaltikin Etelä-Pohjanmaalta. Kirjasta on myös uudempi, laajennettu laitos! Tämän lisäksi on hyödynnetty Valtarin toista suurteosta "Vähänkyrön Kantatalot 1490-2009" sekä Raili Pihlajamäen hienoa kirjaa: Vähänkyrön Anttilan sukua.

Kirjallisuuden arvostus on Vähässäkyrössä ollut aina lujassa. Tästä on osoituksena muutkin perinnekirjat kuten Merikaarron historiapiirin "Merikaarto ja sen elävä historia", 2009 sekä Ojaniemen kyläyhdistys r.y:n "Ojaniemen historiaa ja vähän nykyaikaakin", 2009.

Kirjojen avulla perheiden väliset kytkökset eivät kuitenkaan avaudu yhtä selkeästi kuin sukukarttojen avulla, ja tämä oli motiivi näiden sivujen tekemiseen. Tietokannassa on nykyisin yli 21.000 Vähäkyrössä syntynyttä, joten työ jatkuu (ja tuskin valmistuu koskaan...). Jos sinulla on hallussasi sukutietoja puuttuvista haaroista, ota yhteyttä! Yritetään kerätä ne loputkin 5.000, jotta saataisiin Vähäkyrö täyslukuiseksi.

Suurkiitokset perheiden kartoituksesta kuuluvat myös Eteläpohjalaiset Juuret toimituskunnan varsinaisille sukututkijoille, jotka vaivojaan säästämättä ovat ratkaisseet monta arvoitusta käräjäpöytäkirjoja ym. alkuperäislähteitä käyttäen.

Koivulahdelta kotoisin olevien Kuni  ja Willför -sukujen selvitys on myös monen sukututkijan työpanoksen tulos. Pääosin sen ovat koostaneet Stefan ja Håkan Kuni legendaarisen sukututkijan K.V Åkerblomin työn pohjalta - mukana on monta sukua Vaasan lähiympäristöstä. Marita ja Thure Näsman ovat tehneet hyvän kokoelman suvustaan ja ystävällisesti toimittaneet sen sivuillemme.  Peltoniemen suku on yksi laajimmista suomalaisista suvuista. Tällä hetkellä Lauri Peltoniemen jälkeläisiä puolisoineen tässä tietokannassa on yli 100.000, kaikkiaan niitä on varmaan yli 200.000. Jos havaitset katkenneen sukujohdon niin ilmoita!

Tietokanta on kerätty lähinnä siksi, että saa käsityksen sukujen välisistä liitoista. Päivämäärillä ja detaljeilla on ollut pienempi painotus. Täten tietoihin ei voi luottaa, nettijulkaisu ei koskaan ole referenssi sukututkimuksen kannalta. Valitettavasti käytetty ohjelmakaan ei mahdollista viitteitä käytettyihin lähteisiin.  On siis ehdottomasti parasta tarkistaa asiat alkuperäislähteitä käyttäen.

Pohjalaisia sukuja on verrattain hyvin kirjattu. Tästäkin tietokannasta löytyy n. 500 kpl 1400-luvulla eläneitä ja runsaat 1600 ihmistä, jotka elivät 1500-luvulla. Osa kiitoksista kuuluu fiksulle papistolle, mutta osan kiitoksista otamme itse; väki oli tuhkatiheään rettelöimässä käräjillä ja siitähän jää iänikuinen muisto.

 

Vähänkyrön asuttajat ja DNA-tutkimukset

Vähänkyrön talojen nimistössä tavataan useita omintakeisia nimiä, jotka saattavat viitata muualta tulleeseen syntyperään, kuten Biri, Brykä, Filla, Flander, Flaming, Frusti, Greggilä, Haldeinen, Heiri, Huddi, Kempus, Knooka, Störvi, Piittari, Rullo, Rövar, Skarra, Sprättä, Trasti, Trondi, Trutsa ja Tysk. Todennäköisesti näiden asukkaat ovat asettuneet taloksi jo 1300-luvulla. Osa saattaa olla kauppiaita, jotka ovat jääneet ja monet muutkin lienevät tulleet meritse sillä tuolloin Vähäkyrö oli mainio satama- ja kauppapaikka. On myös arveltu että joukossa on saattanut olla myös seikkailijoita kuten Rövar-nimi antaa ymmärtää. Nimien perusteella on helppo päätellä, että Flander ja Flaming ovat kotoisin Flandersista. Flaming nimi tarkoittaa nimittäin henkilöä, joka on Flandersista kotoisin. Näiden lisäksi Kempus-suku saattaa olla samalta suunnalta sillä Flandersissa on Kempen-niminen kunta. Knooka-suku saattaa myös olla johdettu Flandersin rannikolla olevan Knokke nimisestä kaupungista. Vastaavasti Brykä nimi saattaa hyvinkin perustua Bruggen kaupunkiin.

Viimeaikoina laskevien hintojen vaikutuksesta yleistynyt sukututkimus DNA-menetelmillä on liki ainoa keino etsiä vastausta nimien alkuperään. Tätä suunnitellessa törmääkin yllättävään ongelmaan; on vaikea löytää ehjää mieslinjaa 1500-luvulle. Tätä ei tule ajatelleeksi kun on tavannut ajatella suvun jatkumista niin mies- kuin naislinjaisesti. Talojen nimenantajat ja siten myös usein sukunimen määrääjät ovat yleisesti miehiä - uudistalon perustajia. DNA-tutkimuksien vuoksi olemme uudelleen tutkimassa vain mieslinjoja, jotka ainakin Vähässäkyrössä ovat varsin lyhyitä.

Käyttäen keräämääni tietokantaa Vähäkyröläisistä suvuista (kts liite) voidaan todeta että  Vähässäkyrössa oli 1500-luvun lopussa satakunta taloa. Näistä mieslinja päättyi 1500-luvun loppuun mennessä 2 kpl, 1600-luvulla 34 kpl, 1700-luvulla 20 kpl ja 1800-luvulla 5 kpl. Nykypäivään on päässyt vain noin kolmannes eli 32 taloa, joista 7 vaatisi lisätutkimuksia. On selvää että tietokannassa on paljon epävarmoja tietoja ja erittäin paljon tietoja puuttuu. Siitä huolimatta uskon että tulokset ovat suuntaa antavia ja sellaisenaankin yllättäviä. Itse olin odottanut että Napuen taistelun vuoksi 1700-luku olisi ollut suurin pullonkaula; näin ei käynytkään vaan 1600-luku oli paljon pahempi mieslinjojen katkoja.  

Oma mielenkiintoni kohdistui Rövar ja Flander sukuihin. Rövarin miesten luonteenominaisuuksia ei enää pääse tutkimaan sillä suku ei selvinnyt isonvihan yli. Flanderin asukkaiden arvellaan olevan kotoisin Belgian ja Hollannin rajamailta ja nyt alustavien tulosten perusteella näyttää siltä että näin asia saattaisi ollakin. Mitään varmaa ei vielä voida sanoa ennenkuin lisäkokeet suvun eri haaroista valmistuvat. Jos asia varmistuu tulee uudelleen harkittavaksi netissä oleva nykyinen Flanderien sukupuu. Saattaa nimittäin olla niin että aiemmin esittty malli, jossa Juho Juhonpoika Flanderin s. 1634 onkin Juho Tuomaanpoika Flanderin s.1610 poika eikä suinkaan Juho Bindarin, onkin lähempänä totuutta. Tai sitten asia on niin, että mainittu Bindarkin on samalta suunnalta kotoisin. Kaiketi hyviä tynnyreitä on Flandersissakin osattu brykätä. Erittäin hienon lisän Flanderin sukututkimukseen saisimme jos joku Laurilan mieslinjaiseen sukuun kuuluva (siis  Perttu  Erkinpoika Laurilan s.1567 jälkeläinen) voisi testauttaa itsensä. Tällä näkisimme kuuluuko Perttu alunperin Flanderin sukuun vaiko ei.

Koska tulokset ovat lupaavia niin ei voi muuta kuin toivoa, että jotkut Flamingin suvun mieslinjaan kuuluvat ryhtyisivät tuumasta toimeen notta selviäisi tämä Flaamilaisten arvoitus. Samaa voisi sanoa Mustasaaren Flemmingeistä, jotka hyvinkin saattavat olla samaa juurta. Valitettavasti Vähäkyröläisten aktiviteetti on ollut kovin vähäinen. Tiedän toistaiseksi vain neljän uranuurtajan olleen asialla. Testi on helppo (tehdään sylkinäytteestä) ja kohtuuhintainen 67-markkerin testillä, mikä olisi hyvä valinta. Yleistyessään testaamisella on sekä asutushistoriallisia että kulttuurihistoriallisia vaikutuksia!Sivutuotteena tutkielmassa syntyi Vähänkyrön talojen suuruusjärjestys jälkeläisten lukumäärän mukaan:

Top Ten niistä taloista mitattuna, joilla on mieslinjaisia jälkeläisiä joukossamme:      

Sauso                                  22600 jälkeläistä

Vähä-Kukko                       17170

Torkko                                15858

Laurila                                15470

Flaming (Lill- ja Stor-)      15150

Björni                                  14640

Liuko_Stor-Holtti              14400

Maanmies                          13300

Solkela                                13230

Trasti                                   12800

 

Bure - Ruotsalaista laajaa hallintosukua Pohjanmaalla ja vähän muuallakin, mukana noin 6000 henkilöä.

Sursill - sukua, joista n. 6000 on syntynyt Vähässäkyrössä, siis noin neljännes tiedostossa olevista Vähäkyröläisistä - melkoinen Sursill-keskittymä - olisiko paikkakuntakohtainen ennätys?  Sukuun kuulunee nykyisin ehkä noin 200.000 ihmistä, joista 40.000 on tässä tietokannassa.

Vähäkyröläisen Matti Mullon sukua, yhteensä noin 13.000 puolisoineen.

Juusteen sukua.

Ritari Olavi Tawastin tawallisia ja tawattomia jälkeläisiä noin 50.000, erikoisesti Pohjanmaalta. (Toimii hyvin Chromen kanssa)

 

Lauantaina, Kesäkuun 12 päivänä 2010 pidetttiin Vähässäkyrössä ensimmäinen sukutapaaminen teemalla "Flandereita 500 vuotta". Sukukirjat "Flanderin talo ja asukkaat" sekä "Juho Juhonpoika Flanderin jälkeläiset" ja niihin liittyvä kyläkartta julkaistiin (kirjoja saatavana Eteläpohjalaiset Juuret toimituskunnalta , pakettihintaan 22€) ja päätettiin perustaa Flanderin sukuseura. Paikalla oli yli 200 sukuun kuuluvaa.

Flander-paitoja -kaulakoruja tilattavavissa täältä: http://www.paitapaikka.fi/product_catalog.php?c=57

 

Yhteystiedot :
Postiosoite: Tapiontie 4, 15870 Hollola            

E-mail:   info@vilppula.com

Lisätietoja Sukurekisteristä: Rekisteriseloste

Copyright © 2015 Fib Oy. Päivitetty 09-04-2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

eXTReMe Tracker